Spikenistä itään

Trollhättanin kanava sulkuineen ja pitkä rupeama Vänerniä jäivät selän taakse, kun maanantaina 12..8. nostimme purjeet ja käänsimme Duon Spikenistä kohti Sjötarpia. Vänernin koko yllätti: kirjoittanut ei ole koskaan aikaisemmin nähnyt rannatonta järveä. Kello 08.32, 28 solmuja oli 7,2 ja kasvaen, vettä 27,6 ja syveten, rivakoituvaa tuulta south - south west seitsemän metriä sekunnissa ja taivaalla sekä pilviä, sadepilviä että aurinko. Styrpuurin puolella näkyi Lidköpingin tehtaita, edessämme (myöhemmin takanamme) näkyi Siri af Stockholmin punainen purje.

Kävimme toteamassa Torsöbron -sillan maavaran, joka ei ollut erään lähteen mukainen 19,9 vaan 18 metriä, joten kapteeni katsoi viisaimmaksi kääntää Duon ympäri. Ja meillä on edelleenkin masto tallella. Matkasimme ylimääräiset 15 mailia, mutta millä tavalla: purjeet - ja nenät - tuulta päin parhaimmillaan yli yhdeksän solmun nopeudella veden pärskädellessä voimalla kohti. Vauhdin hurmaa ja ihan vinossa! Vaahtopäät sammuivat musteensiniseen veteen noustakseen sieltä pian pinnalle.Kaukainen viiva veden ja taivaan välillä oli kuin viivottimella vedetty. Kivasti keikutti!

Sjötarpiin päästyämme Sirin miehistö, rouva ja kapteeni Per tulivat juttelemaan kanssamme, kun olivat nähneet käännöksemme sillan korvalla. Duon kapteeni kertoi lukeneensa Perin kirjoittamat kaksi kirjaa purjehduksista. Oli hauskaa saada tutustua heihin.

Pitkän päivän jälkeen söimme maukasta illallista salongissa silmät puoliummessa, ihanasti väsyneinä. Kukin vuorollaan on hävinnyt yöpuulle. Kapteeni tankkaa vielä vettä ja tämä yksi tässä kirjoittaa. Huomenna matka jatkuu, ja 58 sulkua odottavat meitä. Next time I'll write in English I promise. Many greetings to everybody!

Trollhättan canal has been happily completed. In most of the locks we were alone. In Vänern we had a very nice sail in 10 - 12 ms sidewind, but picked  a route with a too shallow bridge and had to detour some 15 miles to Sjötorp. Now we have completed 3 of the 58 locks of Göta canal.