Kalastusta

Ardglass oli ihan mukava pikku paikka, satama tosin oli pikkasen rempallaan. Aamulla kuitenkin lähdimme Dublinia/Howth kohti vuorovesien määräämänä aikana. Purjehdus sujui mukavasti ja samaan aikaan lähtenyt jenkkivene jäi horisonttiin. Kohta kuitenkin saimme muuta ajateltavaa, kun rungosta alkoi kuulua kolinaa, jonka lähde ei selvinnyt. Liitimme Villen kameran venehakaan ja marine selfiekeppi oli valmis. Videoimme potkurin ja peräsimen eikä siellä onneksi ollut mitään, että olisi tarvinnut ruveta sukeltamaan. Illansuussa ehdime Howth Yacht Clubille.

Ardglass was a nice little place though the harbour wasn't one of the cleanest. In the morning we headed towards Dublin/Howth departure time set by the tides. The sailing was fine and even a yankee boat, who started same time, was left well behind. Soon we though got some other business as a strange noise sounded from the hull. To make sure we don't have anything in the rudder or the propeller we made from the boathook a selfiestick for Ville's camera and videod the underbody, luckiily all was clear and no diving was needed. Late afternoon we arrived at the Howth Yacht Club.

Aamupurjehdus

Bangorissa vietetyn lepopäivän jälkeen arki oli karumpi. Aamu neljältä ylös ja viideltä vesille. Purjedus oli kuitenkin paljon mukavampi kuin Troonista Bangoriin. Tuulta oli 6-10 ms slöörissä ja vauhti kohtuullisesti. Aaltoakaan ei noussut merkitsevästi.

Ardglassiin, joka on edelleen Pohjois-Irlannin puolella, saavuimme jo aamu yhdeltätoista. Kaupunki on Bangoria paljon pienempi, mutta golfklubilta löytyi kuitenkin mukava lounaspaikka. Huomenna suuntana on Dublin, tarkemmin Howth.

After the restday in Bangor the reality dawned to the crew at 4 am. By 5 am we were allready sailing, though in much better conditions than from Troon to Bangor. We had 6- 10 ms in broad reach. Also the waves were moderate or actually in Met Office language slight.

 We arrived at Ardglass by 11 am. Ardglass is still in NI. The lucnh was consumed in local golfclub. Tomorrow the planned destination is Dublin/Howth.

Duo noted in HR-pages

Duo on noteerattu Hallberg-Rassyn nettisivuilla. Joku toinen HR:n omistaja oli ottanut kuvan Crinanin kanavan merisulusta.

http://www.hallberg-rassy.com/fileadmin/images/gc_gallery/OwbersGallery33/2xHR-lock.jpg

Tänään on annettu miehistön levätä ensimmäisen pitkän merimatkan jälkeen ja on pidetty kaupunkipäivä Bangorissa.

Duo has been referred in Hallberg-Rassy pages. Another HR-owner has taken the linked picture in Crinan Canal sea lock.
http://www.hallberg-rassy.com/fileadmin/images/gc_gallery/OwbersGallery33/2xHR-lock.jpg


Today has been a deserved restday for the new crew after the somewhat bumby crossing from Scotland over the North Channel. We have been looking around in Bangor.

Homogenuous crew

Maanantaina alkoi paluumatka Suomeen ja uusille gasteille ei niin hyvissä merkeissä. Koko päivä satoi ja vaikka tuuli ei ollut kova, aalto keinutti venettä linkousohjelman veroisesti. Päästiin kuitenkin kunnialla Bangoriin Pohjois-Irlantiin 11 tunnissa ja 70 NM:n jälkeen ja melkein koko matka purjehtien.

Monday was the beginning of returntrip to Finland. But for the new crew it was a little tough. It rained all day and allthough the wind was reasonable, the waves made us feel that we are in a washing machine. We though arrived to Bangor NI  after 11 hours and 70 nautical miles sailing almost all the time.

Touristic path

Lauantaina saatiin vuokra-auto ja käytettiin tilaisuus hyväksi ja ajeltiin Firth of Clyden rantoja pitkin Glasgowhin. Sää oli aurinkoinen ja maisema muistutti Losin etäläpuolista aluetta. Tosin veden ja ilman lämpötila oli 10-15 C alempi.

Sunnuntaina oli miehistön vaihdon vuoro. Leena, Repa ja Merja lähtivät kotisuomeen ja Anu, Risto ja Ville saapuivat. Matkalla ehdimme käydä New Lanarkissa (maailman perintökohde), näkemisen arvoinen.

Saturday was a touring day as we collected the rental car and drove towards Glasgow on the banks of Firth of Clyde. The beachside small towns resembled the towns south of Los Angeles with the exception that water and air temperature was 10-15 C lower.

Sunday was time for crew change. Leena, Repa and Merja returned to Finland and Anu, Risto and Ville arrived. On our way to the airport we had time to visit New Lanark (World Heritage Site), worth a visit.

Perjantai 24.7. Arran - Troon

Aamulla teimme lyhyen pysähdyksen Holy Island saarella, jossa sijaitsee jonkinlainen meditaatiokeskus. Täältä jatkoimme tyvenessä Trooniin, mistä löytyi suojaisa satamapaikka meihistön vaihdolle. Kaupunkiin tutustuttiin jalan ja nautittiin oikeat englantilaiset iltapäiväteet.

In the morning we anchored of Holy Island, where is located a meditation centre. We continued in calm weather towards Troon, which offered us a well protected birth during the crew change.
In the town we enjoyed the Proper English Afternoon Tea.

Torstai 23.7. Arran

Torstai oli Arranin päivä. Ensi purjehdimme Tarbertista Loch Aranzaan Arranin saarelle. Tänne meitä veti Arranin tislaamo, joka ilmeisesti kuitenkin oli lopettanut toimintansa. Saimme tyytyä lounaaseen poijussa.

Loch Aranzasta suuntasimme Arranin itäpuolelle Lamlash Harbouriin. Tuuli oli välillä niin kovaa, että purjeita tarvitsi pienentää kunnolla. Lamlashissa saimme myös poijupaikan.

Thursday was the day for Arran Island. First we sailed from Tarbert to Loch Aranza in Arran. Here we planned to visit the Arran Distillery, which it turned out had closed down their operation.

From Loch Aranza we sailed to the east side of Arran to Lamlash Harbour. The gusts were sometimes so heavy  that we had to shorten the sail a fair bit.

Keskiviikko 22.6. Tarbert/Mull of Kintyre

Keskiviikkona jouduimme vähän odottelemaan kanavasta ulospääsyä, kun pari muutakin venettä otettiin kanssamme mereen. Crinanin kanavan läpikulku kesti puolitoista vuorokautta, joten keskinopeudeksi tuli 6 merimailia vuorokaudessa. Kanava oli kyllä näkemisen arvoinen.

Merellä nostimme kohta purjeet tosin aika kevyeen tuuleen, joka kohta kuitenkin voimistui purjetuuleksi.
Kohteeseemme Tarbert ei ollut kuitenkaan kuin 8 mailia matkaa, joten oli varaa purjehtia vähän hitaamminkin.

Tarbert on idyllinen pieni kaupunki, missä on hyvä ja suojainen satama. Tarbert vetää melkein vertoja Tobermorylle Mullin saarella.

On Thursday we had to wait for the exit from the Canal as a couple of other boats were taken out to the see
together with us. Traversing the Crinan Canal took us 1,5 days so average speed was 6 NM per day. The Canal was well worth the visit.

At see we took out the sails pretty quickly allthough the wind was weak. As our destination Tarbert was only 8 miles of we had plenty of time to sail.

Tarbert is a small idyllic town in the Mull of Kintyre with a sheltered harbour. Tarbert almost equals Tobermory in the isle of Mull.

Crinan Canal

Crinanin kanaali yhdistää Sound of Juran Loch Fyneen ja lyhentää matkaa Glasgowsta Skotlannin länsirannikolle merkittävästi. Kanaali on 9 merimailia pitkä ja siinä on 14 sulkua.
Vain merisulut toimivat hydraulisesti, muut sulut ovat käsikäyttöisiä. Veneitten miehistöt avustavat tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan vaikka tällä kertaa kaikilla suluilla oli sulkuvahdit.
Meiltä kesti kesti kanavan läpiajo melkein kaksi vuorokautta ja yövyimme kanavassa kaksi yötä.

The Crinan Canal connects Sound of Jura to Loch Fyne and shortens the voyage from Glasgow to the West Coast of Scotland considerably. The Canal is 9 NM long and has 14 manual locks except the sealocks which are hydraulically operated.
We spend almost two days to drive through the canal.

21.7. Oban - Crinan

Maanantai aamuna koitti jälleen purjehduksen aika. Tuuli oli mukavasta suunnasta ja oli sopivan voimakasta. Jännitystä tosin aiheuttivat Juran länsipuolella olevat kapeikot, missä virta on parhaimmillaan 8 solmua tulvavuoksin (spring tide) aikaan, mikä oli juuri nyt. Tuuli oli onneksi kohtuulisen leppeä, joten virran nostama aalto ei ollut kovin suurta. Tosin  GPS-näytti välillä Duolle 12 solmun nopeutta, millaisia lukemia ei aiemmin olen nähty.
Crinanissa pääsimme ilman suurempiu odotuksia merisuluista läpi Crinanin kanavaan. Paikka näytti niin mukavalta, että jäimme sinne vaikka päivää oli vielä jäljellä.

Monday morning was once more time for sailing. The wind was from good direction and right strength so fun we had until we came to the narrows where tidal stream runs upto 8 knots in spring tides. Luckily the wind wasn't too heavy so the tide against wind didn't generate too high waves. Though we managed to have Speed over Ground more than 12 knots.

In Crinan we locked through the sea locks pretty quickly. The place looked so nice that we stayed overnight there.

18.-19.7. Oban

Obanissa tutustuttiin lauantaina jo toisen kerran tislaamoon. Kipparin viskilasikokoelma karttui taas merkittävästi. Naisväki jäi kaupunkia katselmeaan, mutta miesväki lähti veneelle. Illalla istuttiin Wide Mouthed Frog - ravintolan kuistilla hienossa auringonpaisteessa. Ei oltu vähään aikaan sellaista nähtykään. 

Sunnuntai oli miehistön vaihdon aika, nuoriso vietiin Edinburghin kentälle ja Leena ja Reijo haettiin veneelle.
Saman tein lähdettiin palauttamaan vuokra-autoa ja tutustumaan Obaniin jälleen kerran.

The skipper had opportunity to visit the Oban Distillery for the second time and hence the whisky glass collection in Duo improved. In the evening we dined in the marina restaurant, the Wide Mouthed Frog and sat in the patio watching sunset, which we hadn't seen for ages..

Sunday was time for the crew change, the youngsters were taken to the airport and Leena and Reijo came to the boat. Immediately we went for another visit to Oban and also to return the rental car.

16.-17.7. Loch Slapin - Tobermory - Dunstaffnage Bay

Säätiedoituksia oli katsottu ja syvä matala oli tuomassa MetOfficen mukaan "Exceptionally high winds for July", joten paluuta Obaniin/Dunstaffnage Marinaan piti alkaa suunnitella. Loch Slapin oli aamulla peilityyni, mutta Ardnamurchan Pointia lähestyttäessä tuuli virisi purjehduslukemiin. Viimeiset kymmenen mailia oli mukavaa purjehdusta kohti Tobermorya. Satamaan saavuimme yhtä aikaa "Flying Dutchmanin" kanssa.
Tobermoryssa oli tungosta, kun kaikki hakeutuivat suojaan alkavilta kovilta tuulilta. Yöllä keinutti laiturissa ihan kunnolla.

Perjantai-aamuna lähdimme jatkamaan jälleen yhdessä "Flying Dutchmanin" kanssa Sound of Mullia etelään koneella vastatuuleen, joka alussa oli 15 ms, mutta keveni tuonne 10-12 ms. Muita ei vesillä näkynyt, sillä "Gale Warning" (Beaufort 8 eli 17-21 ms) oli annettu. Myrsky realisoitui vasta viime yönä ollessamme turvallisesti kiinni satamassa. Keskituuli oli ehkä 14-15 ms ja puuskissa yli 20 ms. Tuli harrastettua fendari- ja köysijumppaa.

Metoffice was promising some exceptionally high winds for the time of July, so we started planning our return to Oban/Dunstaffnage Marina. Thrusday morning Loch Slapin was mirror calm so we motored alltheway to Ardnamurchan Point, where we got a good sailing wind to Tobermory. We arrived together with the Dutch ghost ship the Flying Dutchman. The harbour was almost full, but the harbour master pointed us to the hammerhead. The night was a bit rocky as the pontoon and the boat were moving unsyncronously.

Friday morning we continued once more together with Flying Dutchman in 10 - 15 ms headwinds along the Sound of Mull. We didn,t see any other pleasureboats as MetOffice had issued a gale warning, which materialized only Friday nite when we were safely docked in Dunstaffnage Marina. The wind was 14-15 ms topping 20 ms in gusts. We had some line and fender excercices to keep Duo safe.

15.7. Mallaig - Loch Slapin/Isle of Skye

The Old Forgen edustalta ajoimme tyvenessä lyhyen matkan Mallaigiin muonatäydennystä varten. Miehistä kävi myös katsomassa The Jacobite höyryjunan saapumisen asemalle. Tämähän on se sama Harry Potter juna, jossa kippari matkasi Riston ja Annen kanssa aikaisemmin.  Mallaigista jatkoimme purjeilla Isle of Skyen Loch Slapiniin, jossa saimme olla yksinämme ankkurissa. Maisemissa ei taaskaan ollut valittamista.

From the mooring of The Old Forge we motored the short distance to Mallaig for resupplies and the crew used the opportunity to see the Jacobite steam train to arrive at the station. That is the Harry Potter train that the skipper together with Anne and Risto took a few weeks back. From Mallaig we sailed to Loch Slapin in the Isle of Skye, where we anchored all alone. The scenery once more couldn't be blamed.

14.7. The Old Forge finally

Tobermorysta jatkoimme pohjoista kohti. Pahamaineinen Ardnamurchan point oli meille leppeä. Mallaigiin asti saatiin purjehdittua ja sieltä koneella Inverie Bayhin The Old Forgen poijuihin. Sää suosi ja ruoka oli maittavaa ja ympäristö tyypillisen skottilainen. Paikallislähteittemme mukaan myös the Times suosittelee pubin ruokaa.

From Tobermory we continued north pass the scary Ardnamurchan Point, which was tame this time. We managed to sail all the way to Mallaig and from there with engine to Inverie Bay and picking up the moorings of The Old Forge. The food was delicious, weather was nice and the environment typically Scottish. Our local source informed that also the Times had recently recommended the Old Forge.

Uutispimennossa - Beyond the reach

Anteeksi kaikille blogin lukijoille, olimme villissä pohjoisessa eli Ardnamurchanin niemen pohjoispuolella, missä puhelimet eivät toimi netistä puhumattakaan. Nyt olemme palanneet "kotisatamaan" Dunstaffnageen, josta taas voin raportoida. Palaan pikaisesti asiaan.

Sorry about the delay in blogging. We have been in the Wild North beyound Ardnamurchan Point, where no phones work not to mention the internet. We will report shortly the happenings of the week.

Tobermory again

Vanhoja jälkiä seurataan edelleen. Ajoimme liki tyvenessä ja lopuksi vastatuulessa Tobermoryyn. Virta tosin oli myötäinen. Sää oli tyypillinen skottilainen, matkan aikana satoi ajoittain tihkua ja taivas oli koko ajan ihan pilvessä. Perillä kuitenkin satamakapteeni totesi, että mikään muu ei ole varmaa kuin, että kohta sataa tai että kohta paistaa aurinko. Metofficen merisäätiedoituksissakin kaksi yleisintä sanaa ovat OCCASIONALLY ja POOR skottilaisittain lausuttuna.

No vartti satamakapteenin käynnin jälkeen alkoi aurinko paista ja ilta oli varmasti kesän kaunein.

As to refresh old memories we headed towards Tobermory. To start there was no wind and at the end 5-6 ms headwind, the tides were though with us all the time. The weather otherwise was typical: Scottish mist occasionally. When we arrived the harbourmaster said that nothing is certain except soon it will rain or the sun will shine. The most common words used by Metoffice in their marine forecasts are OCCASIONALLY or POOR.

But after a quarter of an hour the sun came out and we had the loveliest evening of the summer.

Back in Business

Eilen Merja ja Saku lensivät Lontoon kautta Edinburghiin, missä Pekka luovutti auton ja veneen avaimet ja R ja T odottivat. Tuttua reittiä veneelle, joko olikin paraatipaikalla odottamassa stuuvattuna ja tankattuna. Kevyt sade toivotti meidät tervetulleeksi. Auton palautuksen jälkeen suunnataan kokka kohti tuttua Tobermorya, joka aina on visiitin arvoinen.

Yesterday Merja and Saku flew via London to Edinburgh, where Pekka and the crew was allready for flight home. R and T had arrived earlier and were waiting at the airport. Drive to Dunstaffnage took some four hours along familiar roads. In marina Duo was waiting in pole position tanks full and stores filled.
Weather was typical Scottish, light rain.
 After return of rental car target for today is the allways nice Tobermory.